Usuki (Usuki Shi)
Usuki on Japanin kaupunki Kyūshūn saarella Ōitan prefektuurissa. Se sijaitsee prefektuurin itäosassa Bungon kanaalin rannikolla Usukinlahteen virtaavan Usukijoen suulla. Kaupungin eteläosat ovat vuoristoisia. Usukissa on 37 407 asukasta (vuonna 2018) ja sen pinta-ala on 291,08 neliökilometriä.
Usuki alkoi kehittyä linnanaluskaupunkina vuoden 1562 jälkeen, kun Ōtomo Sōrin rakennutti sinne Usukin linnan. Vuosisadan loppupuolella, Nanban-kaupan kaudella, paikkakunnalle virtasi vaikutteita ulkomailta. Edo-kaudella 1600–1800-luvuilla aluetta hallitsi Inaba-klaani. Usuki sai kaupunkioikeudet kuntaliitoksen myötä vuonna 1950. Se kasvoi huomattavasti vuonna 1954, kun siihen liitettiin viisi ympäristön kyläkuntaa, ja vuonna 2005, kun siihen liitettiin Notsun maaseutukaupunki. Perinteisiä elinkeinoja ovat muun muassa mison, soijakastikkeen, alkoholijuomien ja tupakan valmistus sekä laivanrakennus. Tunnettu nähtävyys ovat Usukin kivibuddhat, jotka on valittu Japanin kansallisaarteeksi. Ne lienee veistetty Heian-kauden loppu- tai Muromachi-kauden alkupuolella.
Kaupunkia palvelee JR Kyūshūn Nippō-päälinja.
Usuki alkoi kehittyä linnanaluskaupunkina vuoden 1562 jälkeen, kun Ōtomo Sōrin rakennutti sinne Usukin linnan. Vuosisadan loppupuolella, Nanban-kaupan kaudella, paikkakunnalle virtasi vaikutteita ulkomailta. Edo-kaudella 1600–1800-luvuilla aluetta hallitsi Inaba-klaani. Usuki sai kaupunkioikeudet kuntaliitoksen myötä vuonna 1950. Se kasvoi huomattavasti vuonna 1954, kun siihen liitettiin viisi ympäristön kyläkuntaa, ja vuonna 2005, kun siihen liitettiin Notsun maaseutukaupunki. Perinteisiä elinkeinoja ovat muun muassa mison, soijakastikkeen, alkoholijuomien ja tupakan valmistus sekä laivanrakennus. Tunnettu nähtävyys ovat Usukin kivibuddhat, jotka on valittu Japanin kansallisaarteeksi. Ne lienee veistetty Heian-kauden loppu- tai Muromachi-kauden alkupuolella.
Kaupunkia palvelee JR Kyūshūn Nippō-päälinja.
Kartta - Usuki (Usuki Shi)
Kartta
Maa (alue) - Japani
Japanin lippu |
Japani koostuu yli 3 000 saaresta, joista suurimmat ovat Honshū, Hokkaidō, Kyūshū ja Shikoku. Valtaosa saarista on vuoristoisia ja monet myös tuliperäisiä; esimerkiksi Japanin korkein vuorenhuippu Fuji on tulivuori. Maan asukasluku on maailman yhdenneksitoista suurin, lähes 126 miljoonaa henkeä. Suur-Tokion alue, johon kuuluu Tokion kaupunki ja useita ympäröiviä prefektuureja, on maailman suurin metropolialue yli 30 miljoonalla asukkaallaan.
Valuutta / Kieli
ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
---|---|---|---|
JPY | Japanin jeni (Japanese yen) | ¥ | 0 |
ISO | Kieli |
---|---|
JA | Japanin kieli (Japanese language) |